lauantai 19. tammikuuta 2013

Lammaspataa ja täytekakkua

Kävi niinkuin olin jo aavistanutkin. Tänään ei kaloreita laskettu, kun kaksosten 5-vuotissynttäreitä juhlittiin.

Tarjolla oli intialaista lammaspataa ja ah niin ihanan kaloripitoista intialaista leipää lisuketahnalla. Niistäkö olisi voinut laistaa? Jälkkärinä tietysti maukasta suklaakakkua, enkä malttanut pitää kynsiäni kurissa suklaatikkujenkaan kohdalla.

Sellainen laihispäivä tänään. Paljon ei korjaantune elo muutenkaan, kun huomenna vaihdamme maisemaa ja puntari jää kotiin. Paljonkohan paino laskee tuolla Thaimaan eväiden parissa?

torstai 17. tammikuuta 2013

Parit karjalanpiirakat!

No voihan rähmä! Nyt täytyy kyllä todeta, että frouvalla alkaa olla paukut vähissä, eikä kaikki mene ihan niin kuin on omassa mielessään suunnitellut.

Rättiväsyneenä menin eilen illalla nukkumaan jo kymmenen aikoihin; no saihan siinä eräänkin kerran tietysti kääntää kylkeä ja hakea sopivaa sikiöasentoa, mutta olinpa kuitenkin nukahtanut ennen puolta yötä. Pitkäksi ei sekään uni ehtinyt venähtää, kun tunnin uinailun jälkeen jo heräsinkin sen verran virkeänä, ettei nukkahtaminen uudestaan enää ottanut onnistuakseen. Pari tuntia siinä itseäni lakanoissa kääntelin ja sitten noudatin viisaampien ohjeita ja nousin ylös sängystä - minnepä muuallekaan kuin koneeni ääreen.

Nälkäkin siinä vatsaa jo kouristeli, joten annoin itselleni luvan hipsiä jääkaapille. Ja ah!--- pari karjalanpiirakkaa siinä kuin varkain luiskahti kurkusta alas! Niinpä - pari karjalanpiirakkaa!!! En minä näitä yösyömisiä ole aiemmin harrastanut, joten pulskuuteni syy ei todellakaan ole yösyöpöttely!

Aamulla kello näytti puolta viittä, kun siippani tuli kurkistelemaan huoneeni ovelle, minne ihmeeseen olen kesken yötä kadonnut. Hän jäi päivystämään kotia ja minä livahdin peiton alle. Olin sentään nukahtanut kolmeksi tunniksi, joten ei ihan mennyt koko yö "pelastusarmeijalle". Siinä sitten rutisin ja manailin, ettei lenkille lähtö houkuttanut yhtään. Pakkastakin oli kymmenen asteen paremmalla puolella ja kun talvilenkkareissa on niiiiiiin raskasta taivaltaa.

Ihme ja kumma! Sainpa kuin sainkin jotenkin laiskasti vetimet niskaani ja väännettyä itseni ovesta ulos raikkaaseen pakkasilmaan. HYVÄ  HYVÄ  HYVÄ  minä!!! Ei tässä mitään vellihousuja olla! Huomisesta reippailusta en sano mitään - uhkaavalta näyttää, kun alkaa tuo motivaatiokin hemmetti tuolla lailla pätkimään!

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Bikini-kuntoon!

Jos haluat saada itsesi ruotuun ja elopainosi hallintaan, kannattaa heti joulunpyhien mentyä alkaa sovittelemaan viimekesäisiä bikinejään / uimapukuaan. Vaikka kuinka itselleen hurskaasti selittelee, ettei ne muutamat ylimääräiset kilot vielä missään näy, niin totuuden huomaa siinä vaiheessa, kun vähäpukeisena vilkaisee peiliin.

Ajankohtakin on ihan mainio, kun kesän alkuun on vielä runsaasti aikaa. Siinä ajassa ehtii painonpudotuksen tehdä kaiken taiteen sääntöjen mukaan, eikä siten sorru kuvittelemaan ihme-dieettien taikavoimaan. Hiljaa hyvä tulee! (itseni kohdalla tosi hitaasti). Silti jatkan sinnikkäästi aamuisia sauvalenkkejäni ja kieltäydyn makeista herkuista.

Jos muuten hyväksyykin "pienen" pyöristymisensä, ei noita jenkkakahvoja selän puolella ja pömppömahaa haluaisi mitenkään riesanaan kantaa. Ehkä kuntosali olisikin oikea paikka niiden hävittämiseksi, kun ei näytä muu liikunta niihin paljon auttavan.

Tässä piristystä meille pudottajille!

 

tiistai 15. tammikuuta 2013

Nukku-Matti ho-hoi!

"Hemmetin pissahätä!!!!!  Raotan silmää ja katson herätyskellon punaisina paistaviin numeroihin - 2:50.  Pakko nousta ja kipittää vessaan. No - siinäpä se taisikin sitten olla tämän yön nukkuminen, uni kun ei ota tullakseen takaisin millään. Johan tässä ehtikin neljän tunnin unet katselemaan! Yritän nyt vielä pakottaa ajatukset off-asentoon ja houkutella Nukku-Matin paikalle. Ei ei ei - ei onnistu millään. Kellokin näyttää jo varhaisaamun lukemia..... 4:10. Taidanpa tästä kiivetä pystyasentoon ja alkaa omiin aamutouhuihini."

Tiedetään, tiedetään - laihisoppaat kertoo, että nukkua pitää riittävästi. Riittävästi??  Luulisi, että on laihduttamisen kannalta pelkästään edullista, ettei loju sängyn pohjalla pitkiä aikoja, vaan alkaa aktiivisesti kuluttaa niitä kaloreita valveilla ollessaan. Niinhän sitä voisi maalaisjärjellä ajatella, mutta se kun onkin joku homonaalinen juttu, joka kääntää asian laidan päälaelleen.

Niin tai näin, minkäs teet, kun ylivireystila iskee, ei siinä järkeilyt auta! Ja jos olo ei muuten tunnu kauhean nuutuneelta, ei tuo niin vaarallistakaan liene, jos joku yö jääkin vähille unille. Nukutaan sitten taas kun nukuttaa!!!!

maanantai 14. tammikuuta 2013

Lipsumista?

Pienet päätökset on nyt loppuun käytetty, pitäisikö sitten ottaa ne järeämmät aseet käyttöön? No edessä päin oleva lomamatka antaa loistavan tekosyyn sen kunnollisen remontin lykkäämiseen. Olisihan se ihan turhaan heitettyä energiaa alkaa nyt itseään rääkkäämään, kun sitten elää neljä viikkoa kuin sika pellossa. Toisaalta jos noudattaisinkin thai-ihmisten ruokailu- ja juomatapoja koko loman ajan, astuisi koneesta Vantaalla sorjavartiseksi (ehkä kurttuiseksi) muuttunut daami.

Voi voi, täällä minun tulisi kirjoittaa juttua painonhallinnasta muita kanssa-yrittäjiä kannustaen, mutta huomaankin, että itsellä ote alkaa lipsumaan. Tavattoman iloinen olen systerin päättäväisestä otteesta painon pudottamisen vaikealla tiellä. Ehkä ryhmässä yrittäminen on mukavampaa, kuin yksin räpeltäminen.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Syömistottumukset

Kun viikossa ei ole tapahtunut painon muutosta suuntaan eikä toiseen, niin sehän tarkoittaa, että hienosti on paino hallinnassa! Niin niin, hienostihan olisi pullat uunissa, kun olisin ensin saanut pudotettua sen viisi kiloa, joita koen kantavani turhaan mukanani. Painoindeksini on nyt 26,3, eli ihan himpun verran lievän ylipainon puolella, eikä se minua ollenkaan haittaisi, jos nuo ihrat älyäisi asettua oikeisiin paikkoihin. Eniten ottaa päähän vararengas tuossa vyötärön seutuvilla, mutta sitäpä onkin sitten pirun vaikea millään konstilla sulatella.

Viikon kehnoa tulosta ihmetellessäni tein testin (http://www.pienipaatospaivassa.fi/testit) syömistottumuksistani. Ihan hienosti tuntuu olevan hallinnassa, paitsi tietysti se aamupala (maitokahvi) ei ole terveellisimmästä päästä ja lounaankin voisi tietysti koota lautasmallin mukaan, eikä sinnitellä kupillisella kahvia ja parilla leipäpalalla. Karkki, sipsit, limut, pullat, kakut eivät ole minun ongelmiani, niin että hätäkös tässä! Kai ne  on otettava taas loman jälkeen käyttöön nuo oman laihdutussivuni hyväksi koetut konstit, joilla olen aina onnistunut pistämään itseni ruotuun.

lauantai 12. tammikuuta 2013

Nautintoja

Elämässä täytyy olla arjen vastapainona huvia, iloa ja riemua. Ystävien kanssa ruokapöydän ääressä vietetyistä hetkistä saa ja pitää nauttia. Tänä iltana aion tehdä juuri niin.
 
Kun sain motivoitua itseni aamulla sauvalenkille 12 asteen pakkasesta huolimatta, on helppoa tehdä tämän päivän "pieni-päätökseni" ansaittuna palkintona urheudesta - syön ja juon hyvällä mielellä naapurin tarjoamia herkkuja ja nautin illasta mukavassa seurassa.

perjantai 11. tammikuuta 2013

Elämänrytmi kunnossa?


Sain PPP-linkin http://www.pienipaatospaivassa.fi/etusivu aamupostiini systeriltäni, joka on juuri aloittanut "pieni-päätös-päivässä"-projektin terkkarin painonhallintaryhmässä.
Heti ensimmäiseltä riviltä ponnahdin testiin, joka mittaa elämäntapojen muutostarvetta. Jo vastauksia antaessani tiesin, missä itsellä olisi petrattavaa  paremman olon saavuttamiseksi. Kun vastasin, että "aamupala jää useimmiten väliin" ja "nukkumatin luona viihdyn vähemmän kuin 8 tuntia yössä", sain palautteena tutustua Elämänrytmi-osioon. Mielestäni tuon sivun "henkistä hyvinvointia tukevat"-listan asiat tuntuisivat olevan osaltani kaikki kutakuinkin kohdallaan - vai ovatko?

Henkistä hyvinvointia tukevat:
Itsensä arvostaminen
 
Itsetuntoa riittää!
 
Kyky ja halu oppia
 
Intoa piisaa
vaikka muille jakaa
 
Tarpeellisuus omassa yhteisössä
 
Mummia tarvitaan
 
Läheiset ihmiset
 
Perhe ja ystävät rakkaita
 
Mielekäs tehtävä: työ tai harrastus
 
Harrastan, harrastan
 
 
Taito puhua mieltä painavista asioista
 
Puhua pulputan
ja kirjoitan nettiin
 
Kyky selvittää ristiriitoja
 
Järjellä ja sydämellä
 
Riittävä aineellinen perusturva
kuten kohtuullinen toimeentulo ja
turvallinen asuinympäristö
Eläke tulee kerran kuussa
ja kotikolo on mukavassa
paikassa

Kun nuo molemmat, aamupalan syöminen ja nukkuminen, vaikuttavat painonhallintaan, taidankin tehdä niistä seuraavat "pienet päätökseni". Niinpä tänä aamuna söinkin maitokahvin sijasta pienen voileivän. Ja kun aamulenkkikin jäi väliin, kun television sääpoika kertoi, että tuuli tekee sään jäätävän kylmäksi, hotkaisinpa vielä lautasellisen kaurapuuroa lämmikkeeksi. Tämähän onkin helppo päätös, kun joutuu syömään jotain, eikä jättämään syömättä!!  Ettei tässä nyt vaan kävisi kalpaten!

torstai 10. tammikuuta 2013

Uskonpuutettako?

Tänään ei mennyt ihan putkeen! Vaikka kuinka paljon olisi kokemusta tästä kevennystouhusta, tahtoo vaakan lukemien paikallaan junnaaminen ottaa päähän! Siinä sitä kysytään sitkeyttä ja uskoa huomiseen, kun on elää kituuttanut kevyillä eväillä omasta mielestään jo ikuisuuden, vaan vaa´an paholainenpa on sitä mieltä, ettei ole ahkeroitu tarpeeksi!

No jotenkin siitä vaa´alta aamulla laskeutuessani sain seliteltyä itselleni, että nestettä siellä elimistössä vain on liikaa, kun yölläkään ei tarvinnut alvariinsa pikkulaan kiiruhtaa. Maitokahvilla kuittasin taas aamiaisen ja tungin itseni sauvalenkille pirteään pimeään pakkassäähän. Nyt on vain yritettävä säilyttää tuo liikuntamotivaatio - eihän sillä yksistään painoa yritetä pudottaa, vaan palkintona on jotain parempaa !!!!! KUNNON KOHENEMINEN.

Vaikka lenkin jälkeen söin kaurapuuron (ilman lisukkeita), lounasaikaan oli jo sen verran nälkä, että kauppakeskuksessa ostosten lomassa piipahdettiin kahville Picnikkiin ja herkuteltiin puolen metrin pituisilla täytetyillä patongeilla.

Illan rimpuilinkin sitten kaalikeiton ja muutaman leipäviipaleen voimalla. Enempään en taida pystyä, niin että jatketaan nyt vielä valitulla linjalla.

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Päivän ruokavalio

Nyt tuntuu, että alkaa näkyä jo pohja tuosta hyvien päätösten pussista. Onko itsellä kehno mielikuvitus, vai onko tosiaan niin, että kaikki mahdolliset keinot on jo otettu käyttöön tällä kivisellä painonhallinnan polulla?

Selitän itselleni, että on turhaa tässä vaiheessa alkaa pitämään mitään ruokapäiväkirjaa, kun reissuun lähtöön on enää aikaa vähän yli viikon. Ja kyllähän se totta onkin, että siellä outojen eväiden keskellä ei sellaiseen syötyjen kaloreiden kirjaamiseen ole mitään mahdollisuuksia ja tuskin edes minkäänlaista haluakaan. Senkin tiedän, että tuhdissa kunnossa sieltä takaisin tullaan. No ompahan taas kiloja, mistä alkaa painoa pudottamaan!

Kaloreita laskematta tiedän, ettei nämä tämänkään päivän syömiset pitäisi vyötäröä kasvattaa:

aamulla ennen lenkkiä:  maitokahvi
lenkin jälkeen:  vettä ja yksi voileipäkeksi (ilman päällysteitä)
lounas:  musta kahvi, 2 palaa leipää, maksamakkaraa, juustoa ja vihanneksia
päivällinen:  2 naudanlihapihviä (yht. 150 g), keitettyjä porkkanoita, muutama siru perunaa, sienikastike
iltapala:  luumusosetta (1 tl), rahakaa, maustamatonta jugurttia, makeutusainetta
välipalaksi runsaasti vettä

Että sellainen ruokavalio tänään!

tiistai 8. tammikuuta 2013

Vettä, vettä

Vatsa on alkanut tottua pienentyneisiin aterioihin, eikä se huutele enää nälkäänsä. Alkuhan on aina hankalaa, tässä painonhallintaprojektissakin, mutta kyllä se sitten sitkeällä yrittämisellä palkitseekin. Pari kiloa sorjempi olo viikontakaisesta kuntoremontin aloittamisesta tuntuu ihan mukavalta, vaikkei se vielä ulospäin näykkään.

Kun näläntunne ei vaivaa, tahtoo unohtua sen myötä myös veden juominen, joka on tärkeää aineenvaihdunnalle. Tämän päivän "pieni päätös" on pitää vesipulloa työpöydällä ja siitä välillä ottaa kunnon huikat.

maanantai 7. tammikuuta 2013

Kestileipää, kalaa ja perunaa

Alkaapa käydä vähiin nämä "pienet-päätökset-päivässä", kun niitä aiemmin päätettyjä juttuja yrittää tunnollisesti noudattaa. Päivittäinen sauvalenkkikin on tullut tehtyä - oli sitten pakkasta, tai ei.

Hienosti onnistuin välttämään kiusaukset tänäänkin, kun en mieliteostani huolimatta rynnännyt kauppakeskuksessa kahvilaan herkkujen ääreen, vaan kiltistin tyydyin ostamaan kaupasta kestileivän, jota ajeltiin kotiin kahvin kera nauttimaan. Kymmenen pistettä mulle siitä!

Päivälliseksi kalaa ja perunaa, jotka hyvin sopiikin arkisten härkäviikkojen evääksi!

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Täytekakkua

Laiskuuttani en ole ryhtynyt syömiäni kaloreita ja jouleja laskemaan, vaan luotan vuosien tuottamaan kokemukseen ja elän näppituntumalla. Tahtoo vaan olla kohdallani, että se "pieni-päätös-päivässä"  muuttuukin "kokonaisvaltaiseksi-päätökseksi". Mikä perhanan masokisti linenkään, kun en tahdo millään hyväksyä pieniä päätöksiä, vaan kaiken pitäisi tapahtua suurella rytinällä.

No tänään sentään annoin itseni sortua sen verran, että nautin täysin hyvällä omalla tunnolla visiitillä täytekakkua (en kovin suurta palaa). Olin jo aamulla päättänyt, että se tämän päivän "pikku-päätökseni" on olla surematta lipsumisiani ja nieltyjä ylimääräisiä herkkuja. Huomenna on taas uusi päivä, jolloin on tilaisuus ryhdistäytyä!

lauantai 5. tammikuuta 2013

Ruisleipä linjalla

Liikunnan seurauksena mieliala kohentunut, kun plösö olo alkaa pikku hiljaa hellittää ja olemus on ehkä jo muutamalla millillä hoikentunut. Nälkäkään ei enää ole riesana ja ruokaa tarvitsee vähemmän. Mutta, mutta - eihän tässä kahdessa viikossa ehdi mitään ihmeitä läskinsulatustemppuja tekemään. Pakko on hyväksyä tosiasia, ettei kaapin perukoilta tule löytymään päälle sopivia shortseja vaikka kuinka tässä yrittäisi laihduttaa. No kunto ainakin kohenee, kun vaan jaksaa joka päivä sauvoja heiluttaa.

Se tämän päivän "pieni-päätös-päivässä" onkin helppo toteuttaa näillä tuntemuksilla. Kaapissa on vielä joulunajan suklaita ja pikkuleipiä vielä tallella, joihin en aio enää kynsiäni iskeä. Johan tässä on ehdittykin makean himon vankina rimpuilla. Onneksi itsekuri ei olekaan joulupukin mukana karannut, joten tästä jatketaan eteenpäin ruisleipä linjalla.

Tänään liedellä porisi suuri kattilallinen kaalisoppaa, jota sitten nautitaankin hartaudella harva se päivä!

perjantai 4. tammikuuta 2013

Sauvakävelyä

Pieni-Päätös-Päivässä-projektin innoittamana päätinkin eilen tehdä sen kaikkein vaikeimmalta tuntuvan päätöksen - jokapäiväisen liikunnan aloittamisen.

Sauvat ovat jääneet nurkkaan jo useamman viikon ajaksi odottelemaan emäntäänsä, kun joulukiireet ja flunssa toimivat hienosti tekosyynä liikkumattomuudelle. Ensimmäisenä arkena Uuden Vuoden päivän jälkeen päätin kuitenkin ottaa härkää sarvista ja puin liukuesteet lenkkareihin, vedin räntää pitävän takin niskaan ja köpöttelin tunnustelemaan, vieläkö jalat jaksaa kantaa lisääntynyttä painoa pitkähkön tauon jälkeen. Alku aina hankalaa - aluksi kädet ja jalat olivat maitohapoilla, mutta kunto palautui pikku hiljaa 45 minuutin pakerruksen aikana.

Eilisaamun lenkki sujuikin sitten jo ongelmitta, kun sääkin oli leuto ja tuuleton. Tunti kymmenen minuuttia mennä hurahti melkein kuin huomaamatta.

Ystävä oli yökylässä ja punkkulasin äärellä tuli vaihdettua kuulumisia, mutta jaksoinpa kuitenkin koota itseni ja lähteä tuulettumaan tuonne raikkaaseen talvisäähän. Hyvä minä!!

YES!  Toistaiseksi tuntuu todella mahtavalta, kun on saanut itsestään senkin verran irti!

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Pieni-päätös-päivässä

Enpä tee poikkeusta minäkään, kun tulen tänne blogiini ruikuttamaan taas kerran vaakani "hirmuisia" lukemia. Onkohan se niin, että meitä onnettomia viedään kuin pässiä narussa - nyt joulun aikaan on joka tuutista tullut sitä ja tätä ohjetta, miten valmistat sen tuhannen herkut juhlapöytään. Telkkarin ruudulta on verkkokalvolle piirtynyt houkutus toisensa perään, joihin yksi sun toinen on iloisesti tarttunut juhlahumun keskellä. No nytpä onkin hauska nähdä taas, miten laihdutustuotteita ja -palveluja aletaan tyrkyttämään meille pässinnarussa rimpuilijoille.

Viimeaikaisten kokemusteni perusteella ei tuo kilojen nouseminen saisi olla mikään intoilun ja murehtimisen arvoinen asia. Kyllä oman arvomaailmanikin listan kärjessä on hyvä terveys, mutta siihenpä eittämättä liittyy myös tuo pahuksen painonhallinta. Vielä ei näistä kiloista ole ollut varsinaista haittaa terveydelle, kun veri- ja sokeriarvot ovat pysyneet normaalin rajoissa, mutta omat väsymyksen tuntemukset ja plösö-olo eivät ole mukavia seuralaisia.

Jotain oli tehtävä tämänkin asian suhteen, joten päätin aloittaa oman "pieni-päätös-päivässä-projektin". Olkoon se päivittäinen päätös kuinka pieni tahansa, tulen sen tänne blogiini kirjaamaan. Ehkä niitä tuloksiakin syntyy siten helpommin, kun ne on tänne kaikelle kansalle tiedoksi kuuluttanut.

Tiedän, että meitä on monta tässä samassa veneessä soutamassa - siksi olisikin mukavaa, jos saisin "siskoilta" vertaistukea tässä projektissa kommenttien muodossa. Kirjoittaa / haukkua / kiitellä / kommentoida omia kokemuksiasi voit tänne anonyyminakin.